keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Pirullinen kipu


Kun voisikin sanoa, että sattuu paljon. Mutta, kun ei satu – sattuu vain vähän – koko ajan. Suureen kipuun saa lääkkeitä. Siitä saa vapaasti valittaa. Pieni kipu on katala kelmi. Se vaanii salaa kulman takana. Sitä voi mielessään ajatella, että kyllähän pienen kivun kestää – se on vain asenteesta kiinni, mutta ei se niin mene. Pieni kipu vaikuttaa hiljaa ja salakavalasti.

Ensin menee yöunet. Kun yö on nukuttu katsonaisesti, aamulla herää kiukkuinen ihminen. Sen jälkeen kaikki tuntuu hiukan vaikealta: liikkuminen, kanssakäyminen, ajatteleminen… elämä kaikenkaikkiaan. Kun huonosti nukuttuja öitä on kestänyt tarpeeksi kauan, se vaikuttaa itsetuntoon. Sitä alkaa kuvittelemaan, että on huono ihminen, kun mikään ei tunnu sujuvan. Väsymys vie myös henkiset voimat.

Pahinta on, että sitä ei edes tajua, että kaiken tämän takana on pieni kipu. Sen on melkein jo ehtinyt unohtaa. Kaikkeen tottuu. Se muistuttaa itsestään vain lyhyinä hetkinä, pieninä vihlaisuina taikka jomotuksena. Sitä kuvittelee näyttävänsä kivulle keskisormea, mutta todellisuudessa se hakkaa takaraivoon nuijalla koko ajan.

Vain otettu lääke auttaa, sanoi lääkäri kerran. Se on totta. Älkää ihmiset kipuilku, nauttikaa siihen lääkettä, kun sitä tarjolla on. Toiset välttelevät lääkkeitä, koska pelkäävät niiden pitkäaikaisvaikutuksia. Voin kertoa, että täysillä eletty, lyhytkin elämä on paljon arvokkaampaa kuin pitkään kipuilu. Älkää antako pirulliselle kivulle valtaa!

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Kuinka ei saada töitä

Kumpa osaisinkin näinä epävarmoina aikoina sanoa miten töitä saadaan. Omat onnistumiseni ovat olleet lähennä sarja kokeiluja, tyrkyttämistä ja jännittyneitä puheluja - ja sitten ihmeen kaupalla olen saanut työpaikan. Mutta sen sijaan osaan kyllä sanoa, miten töitä ei saada:

Älä panosta ulkoasuun
”Mene työhaastatteluun sellaisena kuin olet” ei valitettavasti tarkoita, että voisit mennä haastatteluun niissä vaatteissa, joissa yleensäkin oleskelet. Työhaastattelussa on tarkoitus myydä itseänsä, joten silloin on myös hyvä pukeutua parhaisiimpiinsa – työvaatteisiin – ei bilevaatteisiin. Pelkät vaatteetkaan eivät aina riitä.

Elämäni ensimmäiseen työhaastatteluun olin tsempannut paljon. Olin valinnut siistit vaatteet, pohtinut kysymyksiä ja kaivannut todistukset esille. Kun kättelin tervehtiäkseni haastattelijaa, tajusin heti, että haastattelu oli mennyt jo mönkään. Olin unohtanut teiniäin innoittamat, kirjavaksi lakatut kynteni. Joka ikinen kynsi oli eri värinen ja lakka lohkeili komeasti. Kukaan ei palkkaisi  ruokakaupan kassalle epäsiistin näköistä teiniä vaikka haastattelu olisi mennyt kuinka hyvin.

Siis jos et halua töitä: Vanhat rytkyt kelpaa. Jos olet samalla reissuilla menossa kuntosalille, mikset laittaisi jo haastatteluun jumppatrikoita?

Hauku edellinen työnantajasi
Ihan sama olitko töissä maailman kamalimmassa hikipajassa, älä ikinä hauku haastattelussa entistä työnantajaasi! Haastattelija näkee tässä vain epälojaalin työntekijän. Hän ei tiedä mitä kaikkea haukkujen taustalla on – etkä sinä halua tuhlata haastatteluaikaasi kaikkeen selittelyyn.

Jos et halua töitä: Kerro kaikki mitä edellinen työnantajasi teki väärin. Nimeä huonot esimiehesi. Juorua sisäpiiritietoa epäonnistuneista projekteista ja muista korostaa, että sinä kyllä arvasit, että ne tulisivat epäonnistumaan, mutta et viitsinyt sanoa mitään, koska ”pomo oli niin imbesilli”.

Snobeile
Ammattisanaston viljeleminen on vaarallista. Työnantaja ei halua tuntea itseään tyhmäksi. Jos hän ei ymmärrä hakemustasi taikka sitä mitä sanot haastattelussa, ei hän välttämättä halua sinua työpaikalleen osoittamaan kuinka tietämätön hän on. Jotkut rekrytoinnin ammattilaiset kehottavat kirjoittamaan työhakemukset aina englanniksi osoittaaksesi kielitaitosi, MUTTA Suomesta edelleen löytyy työnantajia, jotka eivät ymmärrä englantia kuin auttavasti ja jos lähestyt heitä väärällä kielellä, hakemus voi päätyä roskakoppaan.

Jos et halua töitä: Käytä ammattisanastoa ja lyhenteitä. Älä selittele taikka avaa sanojen tarkoitusta. Sanat ”crs-osaaja” tai ”MAT-hallinta ” kertonevat kaiken. Kaiva googlesta kaikki hienolta kuulostavat englanninkieliset termit.
Copy-pasteta

Hakemuksien kirjoittaminen on TYÖLÄSTÄ. Sitä voisi kuvitella, että yhden sivun hakemustekstin kirjoittaisi hetkessä, mutta jos tekstistä todella haluaa hyvän, siihen täytyy panostaa. Ei riitä, että kopioi hakuilmoituksesta sanat ”paineensitokykyinen, joustava ja ammattitaitoinen” ja lisäät niiden eteen ”minä olen”. Vaan hakemuksessa täytyy todella osoittaa, miten nämä asiat näkyvät työelämässä.
Jos et halua töitä: Ota vanha hakemus ja muuta vain hakemasi paikan nimi sekä vastaanottaja. Unohda vanha päiväys CV:hen, osoittaaksesi ettet ole kehittynyt pariin vuoteen ollenkaan.

Unohda mitä työpaikkaa olit hakemassa
Pahimpia ovat puhelinhaastattelut, jotka tulevat varoittamatta. Yhtäkkiä puhelimen toisessa päässä on henkilö, joka kyselee sinulta työpaikasta, jonne laitoit hakemuksen ehkä kuukausi sitten, etkä muista yhtään mitä siihen kirjoitit – saati sitten mikä työpaikka oli kyseessä. Yrityksen toimitiloissa pidettävään haastatteluun on helpompi valmistautua. Ennen sitä kannattaa lukea vielä työpaikkailmoitus ja oma hakemus läpi – sekä ottaa selvää minkä alan yrityksestä oli kyse.

Jos et halua töitä: Unohda saapua haastatteluun oikeaan aikaan. Unohda ketä tulit tapaamaan. Unohda mikä työnkuva oli. Kysy sitä. Unohda mitä olit kirjoittanut työhakemukseen. Pyydä anteeksi unohteluasi ja selitä, että et voi muistaa kaikkea, kun on näitä haastatteluja niin paljon.