Suunnittelematon kesä

Yli 5 kuukautta sitten aloitin valmennuksessa, jossa päätin nauttia elämästä joka päivä. Samalla tein päätöksen, että kesän loppuun yritän elää mitään suunnittelematta, hetki kerrallaan ja vain katsoa mitä vastaan tulee. Ihan juuri on syyskuu ja se tarkoittaa, että kesä on ohi. Mitä tapahtui?

5 kuukautta sitten en osannut yhtään sanoa, mitä toivoin tulevaisuudelta, missä olisin 2 kuukauden, puolen vuoden tai 10 vuoden kuluttua - ja se antoi oikeastaan hyvän pohjan suunnittelemattomuudelle. Mutta tiedättekö, kuinka vaikeaa on kontrollifriikille perfektionistille olla suunnittelematta elämäänsä? Kuinka vaikeaa on olla laittamasta elämäänsä exceliin tai ToDo-listaan tai Elämän aarrekarttaan, ja alkaa suorittamaan? Helpompaa olisi hypätä alas 3-kerroksisen talon katolta. Ja minä olen sentään korkeanpaikankammoinen.

ToDo-listat ja Elämän aarrekartat ovat hyödyllisiä, jos haluat kiteyttää omat tavoitteesi ja saada niistä totta - mutta jos haluat olla avoinna kaikelle uudelle, ne helposti rajaavat pois kaiken sen, jota karttaan tai listaan ei mahdu. Jos asettaa itselleen liian tarkat tavoitteet, pian ei näe enää metsää puilta ja näe kaikkia niitä vastaantulevia mahdollisuuksia, joita omalta haavelistalta ei löydy.

Mitä siis tapahtui? Tein listoja asioista, joita haluan tehdä - mutta en asettanut niille aikarajoja. Annoin itselleni luvan haahuilla ja olla tietämättä, mitä ensi viikolla tapahtuu. Tartuin spontaaneihin ideoihin, jos ne tuntuivat hyviltä - mutta opettelin myös sanomaan ei asioille, jotka eivät kiinnostaneet. Yritin joka päivä pysähtyä ja tarkkailla ympäristöäni, juhlia onnistumisia ja tarttua uusiin, erilaisiin ideoihin.

5 kuukaudessa huomasin kuinka paljon pieniä, kauniita asioita ympäriltä löytyy: auringonlaskuja, kukkivia kukkia, vehreitä metsiä ja luonnonihmeitä. Uskalsin tehdä pelottaviakin asioita, koska en kokoajan miettinyt, mitä voi mennä pieleen. Tartuin hetkeen ja olin spontaani - ja sen ansiosta tutustuin uusiin ihmisiin, tein asioita, joita en koskaan olisi ennen tehnyt sekä näin ja koin enemmän. Kesän loputtua olen toteuttanut 13 asiaa haavelistastani - vaikka en niitä varsinaisesti suunnitellut, vaan tartuin mahdollisuuksiin, kun ne tulivat vastaan. Kaiken kaikkiaan kesästä tuli hyvä.

Nyt, kun kesä on loppu, olen antanut itselleni luvan taas suunnitella, mutta en edelleenkään tiedä, mitä elämä tuo - ja se on ihan hyvä.