Tiedättehän sen tilanteen, kun ulkomainen puhuja on saatu Suomeen yleisön eteen ja hän yrittää osallistaa yleisöä? Yleisön katse harhailee takaseinästä omiin jalkoihin, muttei varmastikaan osu puhujaan, joka yrittää etsiä yleisön joukosta yhtä vapaaehtoista. Vaikka puhujaa on varoitettu tuppisuisista suomalaisista, ei hän siltikään ole osannut varautua siihen, minkälaiselle maaperälle on astunut. Suomalaiset eivät osallistu, kommentoi tai varsinkaan kysy lisäkysymyksiä. He väistävät. Sama taito on hyödyllinen Narinkkatorilla feissareita kohdatessa, työpaikalla ylimääräisiä työtehtäviä jaettaessa tai taloyhtiön vuosikokouksessa uusia hallitusjäseniä etsittäessä. Katse horisonttiin tai omiin kenkiin ja ripein askelin ohi.
Työskentelin hetken aikaa erityislaatuisten ihmisten kanssa. He eivät tunne väistämisen termiä. Kun partiolaisille sanoo, että jotain pitäisi tehdä, he ovat jo perustamassa toimikuntaa, joka kerää varoja, rekryävät vapaaehtoisia ja kehittelevät somekampanjaa asiasta - oli kyse sitten työpöydän siirtämisestä tai ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä. Ja se toimeentarttuminen on tarttuvaa.
Kun vaihdoin työpaikkaa, sama toimeentarttumisen taito pysyi mukana. Äkkiä olin uuden työpaikan Green office -toimikunnassa, sitten sen vetäjänä, muutoslähettiläänä, henkilöstön edustajistossa sekä Suomessa että maailmalla ja järjestelin työpaikan varastonsiivous- ja yhteiskuntasuhdepäiviä. Kun joku kysyi apua, en osannut vastata ei.
Mutta väistäjien valtakunnassa, toimeentarttujien elämä voi olla rankkaa. Liiasta vastuusta ja tehtävästä uupuu. Pian huomasin, että toimistokokouksissa katseeni alkoi harhailla takaseinään, kun etsittiin vapaaehtoisia. Olin kertakaikkisen ylityöllistetty ja väsynyt. Joku muu saa välillä hoitaa tämän, ajattelin - ja huomasin monen muun vierelläni ajattelevan samoin.
Mistä niitä väistäjiä syntyy? Toiset ovat ylityöllistettyjä, toiset arkoja, kolmannen kyllästyneet siihen, etteivät he saa kiitosta ekstrapanostuksestaan, neljänsiä ei kiinnosta - ja viidennet ovat vain kertakaikkisen laiskoja. Ja koska väistäjiä on niin paljon, kaikki ylimääräinen tekeminen jää toimeentarttujien hartioille. Hyvä juttu on se, että kuten partiolaisten kanssa huomasin, toimeentarttuminen on tarttuvaa. Jos siis ensi kerralla ryhdyn hommiin, tuletko mukaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti