Rasti otsassa

Tässä jokunen aika sitten jouduin vetämään rastia ruutuun treffisivustolle ja määrittelemään itseni. Mikä on pituuteni? Hiustenvärini? Silmien väri? Juonko alkoholia ”en koskaan”, ”silloin tällöin” vai ”usein”? Olenko ateisti, juutalainen vai kristitty? Lapsia, onko vai haluanko ollenkaan? 

Vaikein kohta oli kuitenkin ruumiinrakenne. Olenko hoikka, treenattu, pyöreähkö, tanakka vai normaali? Hoikka tai treenattu en ainakaan ole – mutta jos valitsen pyöreähkön tai tanakan, enkö sitten ole normaali?

Kuvalähde: http://naurunappula.com/z/538329/

Vastaavanlaiset kyselylomakkeet ovat hämmentäneet minua aikaisemminkin. Markkinointitutkimusyritys kysyi taannoin talouteni kokoa. Sinkuilla vastausvaihtoehtona oli vain ”yksinäistalous”. Ovatko sinkut siis aina yksinäisiä?? Toisen kerran sama yritys oli muotoillut kysymyksen muotoon ”Mikä on elämänvaiheesi?” Vastausvaihtoehdot olivat  ”vanhempien luona asuva”, ”yksin asuva”, ”avoliitossa” tai ”avioliitossa”. Aivan kuin jokaisen ihmisen elämä kulkisi näissä ”vaiheissa” eteenpäin.

Vastauslomakkeet ahdistavat meidät pikkuhiljaa pieniin lokeroihin. Samalla, kun raksitin ruutuihin ominaisuuksia itsestäni, tein päätöksiä siitä mitä olen ja mitä en ole. Olen vaaleahiuksinen, politiikasta ei-kiinnostunut, silloin tällöin alkoholia juova, kristitty sinkku nainen.  Ainut ongelma vain oli siinä, ettei kaikkiin kysymyksiin ollut sopivia vastausvaihtoehtoja. Silmäni ovat sini-harmaat, mutta virallisesti olen sinisilmäinen. Mitä, jos kuulun kirkkoon, mutten tunne itseäni kristityksi? Mitä, jos asun yksin, mutta en ole mielestäni yksinäinen? Mitä jos olen sekä hiukan tanakka, hiukan pyöreä ja erittäin normaali?

Mutta ei vastausvaihtoehtoja voi jättää valitsemattakaan. KELAsta ei saa tukia ilman täytettyä lomaketta, pankista ei saa lainaa ilman taustatietoja ja puolisoa ei löydy, jos ei suostu kertomaan itsestään mitään. Täytyy siis tehdä valintoja. Mutta todellisuus on niin paljon muutakin kuin rasti ruudussa. Täytyy vain toivoa, että se normaalia sinisilmäistä blondia etsivä mies muistaa sen.

Pankissa kysyttiin mikä on lainanhakijan ”Ammatti tai arvo”. Hetken aikaa harkitsin vastaavani  ”vapaaherratar”.  

Sinkkuuden paperihäät

Vuosi sitten erosin, pakkasin kamppeeni pahvilaatikoihin ja tungin ne 27 neliön yksiöön. Yli 8 vuoden seurustelu oli ohi. 

Vapauden tunne oli samaan aikaan sekä huumaava, että pelottava. Sain ihan yksin päättää jokaisen kaapin paikan, mennä tai olla menemättä, nukkua puolille päivin tai levittää maalaus- ja käsityökamppeeni ympäri kämppää. Mutta toisaalta olin aivan yksin – kukaan ei ollut kotona kuulemassa huoliani.  

Vuoden verran ajattelin, että ei koskaan enää. Ajattelin, että jos joskus vielä tapaisin jonkun, miksi siihen edes kannattaisi satsata – todennäköistähän olisi, että taas 8 vuoden kuluttua tajuaisin, ettei sekään suhde toimi. Ja se olisi seuraavat 8 vuotta tuhlattua aikaa.

Sitten aika kului. Sitä unohti kuinka vaikeaa eroaminen oli. Kaipasi entistä enemmän joka päiväistä juttuseuraa. Unohti yhdessä asumisen huonot puolet, muisti vain ne hyvät. Vuoden kuluttua olin valmis yrittämään uudestaan.

Mutta missä 3-kymppiset sinkut nykyään tapaavat toisiaan? Olen liian vanha etsimään yökerhoista seuraa. Harrastukseni ovat aika naisvoittoisia. Eikä sitä oikeen Prismaankaan viitsi lähteä sinkkukori kädessä miehiä jahtaamaan.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan internetissä tavanneet pariskunnat eroavat harvemmin kuin kasvokkain tavanneet. Sinne siis? Ensin piti kartoittaa paras nettideittipaikka. Tiesittekö, että internetin treffisivustoja on lukemattomia? Suljettuja, maksullisia, avoimia, opiskelijoille, rikkaille tai urheilijoille tarkoitettuja. Ja sitten on vielä älypuhelin appsejä… tinderejä, blenderejä ja applen cupid-sovelluksia, joilla voi paikallistaa lähimmän vapaan sinkun. Pelkkä palveluiden vertaileminen vei päivän. Lopulta päädyin ”onnellisiin pannukakkuihin”. Se kuulosti tarpeeksi  huolettomalta. Lisäksi palvelu oli suljettu, ilmainen ja säännöissä luvattiin häätää kaikki väärillä aikeilla olijat. Ei siis mitään seksinvonkaajia.

Nimimerkki on luotu. Profiili huolella kirjoitettu. Paras valokuva ladattu. Syötti on vesillä. Toivottakaa siis hyvää kalaonnea!