James Bondin vaimon suusta

”Lehdet kirjoittavat usein, että James Bond on unelmien mies ja täydellinen rakastaja, mutta minä olen eri mieltä. Olen hänen vaimonsa, joten monen vuoden kokemuksella voin kertoa, että ei kaikki mene ihan niin kuin kirjoitetaan…

Jamesin kanssa saa aina olla varuillaan. Ei sen takia, että joutuisin vaaratilanteisiin, vaan sen takia, että aina, kun silmä välttää, se on lirkuttelemassa jonkun vieraan naisen kanssa. Ruokaostoksillakin se katoaa hetkessä lihatiskille muka ”jakamaan salaista tietoa” sen nuoren myyjättären kanssa.

Vähän väliä James matkustaa ”työmatkalle” eksoottisiin maihin ja palaa sieltä ruskettuneena sekä vieraalle hajuvedelle haisevana. Se väittää olleensa ottamassa kiinni jotain "kansainvälistä rikollisjärjestöä" ja joutuneensa taistelemaan "salaisessa,  maanalaisessa bunkkerissa rikollislegioonaa" vastaan, mutta minä kyllä arvaan asioiden todellisen laidan.

Jamesin työnantaja kustantaa hänelle aina uusimmat ja hienoimmat autot käyttöönsä. Aston Martineita, Lotus Turpoja ja kalleimpia Bemareita. Hienoahan se on, mutta aina se onnistuu jotenkin romuttamaan ne. On muka ajanut takaa rosvoja tai joutunut väijytetyksi. Minä en usko siitä tippaakaan! Viinalta se haisee, kun se palaa niiltä reissuiltansa. On taas vedellyt Dry Martineja kasinolla.

Ja sitten ne kojeet! Sen herätyskelloonkaan en uskalla koskea, kun ei tiedä räjähtääkö se vai laukaisee jonkin lasersäteen. Takapihallakin on mini-helikopterin laskeutumispaikka. Kukkaistutuksen saa kerran viikossa kyytiä, kun James lähtee töihin.

Epäilyttävässä seurassakin se mies liikkuu. Aina silloin tällöin meille ilmestyy kummallisia tyyppejä kyselemään Jamesia. Rautaleukoja, aasialaisia kääpiöitä ja kolmenännisiä miehiä (älkää kysykö mistä tiedän). Todennäköisesti se on taas hävinnyt kasinolla ja miehet havittelevat rahojaan. Yleensä sanon heille, että ”ei sitä Jamesia ole näkynyt vähään aikaan. On taas jossain reissuillansa”.

Parasta Jamesin kanssa asumisessa on se, kun rankan päivän jälkeen hän kuiskaa korvaani ”Timantit ovat ikuisia”, ”Meille maailma ei koskaan riitä” tai ”Huominen ei koskaan kuole”, mutta tuolloinkin tiedän, että sanojahan ne vain ovat. Huomenna se saattaa taas kadota matkoihinsa ”pelastamaan maailmaa”."