Tervetuloa tähän minun terapiaistuntooni! Ilman blogiani olisin kävelevä hermoraunio, joka raivoisi kaikille vastaantulijoille - aivan kuten mummo. Blogini avulla minä purnaan, valitan, ihmettelen ja ennen kaikkea käsittelen asioita, jotka vaivaavat minua. Kirjoituksissa palastelen epämiellyttävät asiat kokonaisuuksi, yritän nähdä ne eri näkökulmista ja kerron ne julki, jotta ne eivät jää mielen sopukoihin patoutumaan. Kaiken tämän lopputuloksena on rauhallisempi ihminen. Kun hyväksyy omat ja toisten virheet, maailman epätäydellisyyden ja sen ettei kaikkea voi hallita, negatiivistenkin asioiden kanssa on helpompi elää.
Jotkut ihmiset käsittelevät negatiivisiä asioita sulkemalla ne mielestään. Se voi tapahtua esimerkiksi alkoholin tai työn avulla tai vain yksinkertaisesti kieltäytymällä kohtaamasta mitään mikä asiaan liittyy. Sitten, kun paha asia vihdoin tulee avoimesti julki eikä sitä ole käsitelty kunnolla, lopputuloksena raivon puuskassa voi syntyä lisää pahaa.
Toiset kanavoivat pahan mielensä ympäröivään maailmaan. Yhtäkkiä kaikki ympärillä on heitä vastaan, vaikka todellisuudessa käsittelemätön paha värittää heidän näköalaansa. Viatonkin kommentti voi kuulostaa heidän korvaansa ilkeilyltä, kun taustalla vaikuttaa oma katumus tai uhriksi joutuminen.
Oli syy pahaan mieleen mikä tahansa, kannattaa se käsitellä ennen kuin se purkautuu viattomien ihmisten niskaan. Kirjoittamisen lisäksi itse turvaan kallisarvoisiin ystäviin, jotka jaksavat kuunnella sekä maalaan ja piirrään, kun en osaa muutoin kuvata mielialaani.
Ympäröivää maailmaa ja ihmisiä ei voi hallita - negatiivisiä asioita tulee aina vastaan - mutta omaa käytöstään voi. Aina se ei ole helppoa, eikä kaikilta kiukunpuuskilta voi välttyä, mutta tiedostamalla itseään oikeasti vaivaamat asiat, pääsee jo pitkälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti