Olin aikoinaan töissä tarvikkeita myyvässä yrityksessä, josta sai vähän väliä erilaisia näytteitä kotiin: persoonallisia kyniä, tyylikkäitä vihkoja, hajustettuja pesuaineita ja vänkiä laitteita. Aluksi oli kivaa kerätä erilaisia tavaroita. Sitten joka kaapista alkoi löytymään kourallinen kyniä. Omia vihkoja oli ostoslistoille, muistutuksille, runoille, päiväkirjamerkinnöille ja lurituksille. Pesuaineilla olisi pessyt urheilustadionin. Tällöin minuun tarttui tavara-allergia. En halunnut enää yhtään turhaa tavaraa talouteeni. Kun joku tarjosi minulle halpaa mainoskynää, hän sai vastaukseksi vihaisen mulkaisun. Vauvavuosi on taas ruokkinut tavara-allergiaani.
Asuntomme on nykyään kolmio, joten teoriassa sopiva kolmelle hengelle - mutta todellisuudessa sen seinät alkavat kaatua päälle. Jokainen kaappi pursuaa yli äyräiden ja jopa sängynaluset on hyödynnetty säilömispaikkoina. Vauvavuoteen kuuluu yllättävän paljon erilaisia tarvikkeita, osa hyödyllisiä, osa turhia. Valitettavasti sen turhuuden tajuaa vasta, kun tavara on hankittu ja testattu. Kaikki tavarat maksavat myös paljon rahaa - ja sepä vasta on ärsyttävää, kun hankkii jonkun tarpeelliseksi luulemansa esineen ja myöhemmin huomaa sen turhaksi. Siksi hankimme tai saimme todella paljon tavaroita käytettyinä.
Jos tämä jotain tuoretta äitiä auttaa, tässä lista meidän talouden turhakkeista ja tarpeellisista tamineista:
Turvakaukalo - very important! Et pääse synnäriltä kotiin ilman tätä, vaikka et autoa omistaisikaan. Mikäli hankit turvakaukaloa käytettynä, kannattaa olla tarkkana kauanko ja miten sitä on käytetty aiemmin. Me ostimme kaukalon ystävältä, joten tiesimme, että se oli ollut käytössä vain vuoden, eikä ollut mukana missään onnettomuudessa.
Lastenvaunut - tietysti tärkeät. Näiden hankinta on ehkä se raskausajan tärkein ja vaikein homma. Merkkejä ja malleja, kun on miljoonia. Me ostimme omamme käytettynä ⅓ hintaan siitä, mitä ne olisivat maksaneet uutena. Mielestäni on tärkeämpää löytää omaan käyttötarkoitukseen sopivat lastenvaunut, kuin että ne olisivat uutuuden prameat.
Kantoliina/kantoreppu - meille tosi tarpeellinen, mutta pärjää ilmankin. Kantoliinaa käytimme luontoretkillä ensimmäiset 3 kk ja sitten siirryimme kantoreppuun.
Amme - Turha. Kuvitelmissani vauva iloisesti jokeltelee vannassa, kun sitä kylvetetään. Todellisuudessa se oli yhtä huutoa. Suihkussa käyminen vauvan kanssa olikin sitten helpompaa.
Vaipparoskis - Turha. Jotkut satsaavat umpioroskikseen, jossa jokainen vaippa pyöritellään muoviin, sille lauletaan rituaalinen manauslaulu ja perään heitetään vielä vihkivettä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Meillä on käytössä tavallinen paperiroskis. Kun käytetty vaippa taitellaan pieneksi tiiviiksi paketiksi käytön jälkeen, ei hajutkaa karkaa siitä. Jos roskia säilöisi sisätiloissa pari viikkoa, varmaan hajutkit yltyisi hirviömäisiksi - mutta meillä ainakin alussa jätöksiä syntyi niin tiuhalla tahdilla, että roskis piti tyhjentää jopa parin päivän välein.
Erillinen hoitopöytä - Turha. Tähän käy joku vanha lipasto tai pesukoneen päällinen.
Leikkimatto ja lelukaari - ihan kiva olla, mutta toisaalta turha. Vilttikin kelpaa. Vauva ei valita vaikka sillä ei ole uusinta muotimattoa.
Pinnasänky - tarpeellinen vasta sitten, kun olette valmiit siirtämään lapsen omaan sänkyyn - milloin se sitten onkin parin kuukauden ja 17 ikävuoden välillä. Meillä tämä tapahtui 2 kk ikäisenä. Minut oli kuulemma lapsena laitettu nukkumaan omaan sänkyyn ja huoneeseen jo heti synnäriltä tultaessa - ja jäin siitäkin eloon!
Sitteri - periaatteessa ihan hyvä omistaa. Meidän lapsi viihtyy siinä harvoin, mutta välillä vatsavaivoja kärsiessään sitteriä tarvittiin mukavan tärinän aiheuttajaksi helpottamaan lapsen oloa.
Rintapumppu - Käsikäyttöisellä rintapumpulla voisin heittää vesilintua, eli turha. Sen kanssa saa jännetuppitulehduksen. Nyt jos satsaisin rintapumppuun hankkisin sähkökäyttöisen - mutta yksinkertaisella alipainepumpulla saa myös pumppailtua syöttöjen yhteydessä suht kätevästi. Etukäteen ajattelin, että pumppailen tosi paljon, jotta mieskin saa syöttää lasta. Lopulta en sitten jaksanutkaan. Helpompaa oli vain toimia itse ruoka-automaattina.
Nämä tarpeellisuusarviot perustuvat meidän perheen kokemukseen. Jollekin muulle meidän turhat on varmasti hyödyllisiä - ja toisinpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti