Ja mitä pahaa lentämisessä on? No minäpä kerron:
1. Odottelu ja jonotteluEnsin pitää jonottaa check-in-tiskille, sitten turvatarkastukseen, sitten passin tarkastukseen, sitten portilla ja lopulta itse koneeseen. Vastaisuudessa jonottamista on luvassa lisää, sillä Finnair ilmoitti juuri siirtävänsä turistiluokassa lähtöselvitystiskit itsekäytettäviksi automaateiksi ja palveluhenkilökunta poistetaan niiltä kokonaan (http://www.hs.fi/talous/Finnair+lopettaa+l%C3%A4ht%C3%B6selvityksen+palvelutiskit+/a1305555555856). Tulevaisuudessa jonotus siis lisääntyy, koska jokainen turisti-matkustaja kerrallaan pähkäilee samalla laitteella samoja ongelmia; Mitä tähän nyt piti näppäillä? Mitä mä tälle laukulle nyt teen? Meniköhän se nyt varmasti ihan oikein? Ja en kai vaan minä – tai matkalaukkuni – joutunut väärälle lennolle?
2. Liikaa nesteitä matkassa
En ole ihan vielä ymmärtänyt, mikä turvallisuusuhka se on, jos otan käsimatkatavaroihin käsirasvaa 100ml:n sijasta 300ml. Turvallisuusmääräykset nimittäin sanovat, että yksi nestepakkaus saa olla kooltaan enintään 100 ml ja kaikkien nestepakkausten on mahduttava litran kokoiseen, läpinäkyvään ja suljettavaan muovipussiin. Voisin siis ottaa mukaani 3 kappaletta 100ml:n rasvoja, mutta en yhtä 300ml:n isoa purteloa. Onkohan vaarana, että rasvaan itseni – tai kanssamatkustajani –hengiltä?
3. Turvallisuushierontaa
Turvallisuustarkastuksessa läpivalaisuhihnalle pitää luovuttaa laukut, ulkotakki, jakut tai pikkutakit, läppäri, vyö ja yleensäkin kaikki kädessä kulkeva – myös matkaliput. Wienin lentokentällä läpivalaisuun piti luovuttaa myös oma rannekello (olisinhan voinut salakuljettaa aseen sen sisällä…). Tämän jälkeen kuljetaan metallinpaljastimen läpi ja, jos se piippaa, päädytään kokovartalo tarkastukseen: siis sellainseen jossa virkailija kokeilee vaatteiden päältä löytyykö niiden alta mitään metallista. Äitini joutui Wienin lentokentällä tuohon kokovartalohoitoon, mutta viiden minuutin hiplailun sekä kenkien punnitsimisen jälkeen, mitään ei löytynyt. On siis edelleenkin epäselvää missä päin äitini kroppaa on metallia.
4. Delayed – Lähtö viivästyy
Kun olet selviytynyt automaatti-lähtöselvityksestä, jonottelusta sekä turvatarkastuksen läpivalaisuista, surkuhupaisin vaihe tulee siinä vaiheessa kun vihdoin ja viimein olet päässyt oikealle portille asti ja näytöllä lukee maagiset sanat: ”Delayed – Lähtö viivästyy”. Koskaan ei voi tietää kuinka kauan viivästys kestää, kymmenen minuuttia vai kymmenen tuntia. Pahimmassa tapauksessa oleskelet tunteja kentällä, jossa ei ole mitään muuta viihdykettä kuin muut turhautuneet matkustajat. Ja kun odotus ja istuskelu lentokentällä lopulta päättyy, pääsette lentokoneeseen istuskelemaan lisää.
5. Ilmastointi
Lentokoneiden ilmastoinnissa on se hyvä puoli, että tasainen ”fhuu-u”-ääni peittää alleen kaiken muun melun. Huono puoli on se, että aina on joko kylmä tai kuuma (tai kumpikin samaan aikaan) enkä koskaan ole selviytynyt lentomatkasta niin ettenkö matkan jälkeen olisi ollut flunssassa.
6. Ruokaa muovissa
Matkalla Helsingistä Wieniin minulle tarjoiltiin turistiluokassa Finnairin tarjoama tapas-annos sisältäen 7 pikkurillinpäänkokoista lihapullaa, fetakuutioita, salaatinlehti, tomaatinviipale, kuiva minisämpylä sekä jokin kananmunamainen pallero, joka oli sisältä jäässä. Ruokanautintoa ei yhtään lisännyt se, että ruoka oli pakattu muoviin ja pahviin ja, että se piti nauttia muoviaterimilla nopeasti ennen kuin lentoemot korjaisivat ruuanjämät pois. Samaan aikaan äitini nautti bisnes-luokassa neljän ruokalajin illallisen, joka sisälti muun muassa lettuja ”tunturimustikoiden” kera, söi oikeilla metalliaterimilla sekä nautti Iittalan Ultima juomalasista kuohuviiniä.
7. Hiilidioksiidijalanjälki jälkipolville
Lento Helsingistä Rovaniemelle aiheuttaa hiilidioksiidipäästöjä yli 200 kg:n edestä. Jos saman matkan matkustaa junalla hiilijalanjälki on vain vaivaiset 8 kg (autolla 150 kg), mutta aikaa matkaan kuluu moninkertaisesti enemmän. Wieniin yhdensuuntainen lento aiheutti päästöjä yli 450kg edestä. Anteeksi jälkipolvet! Toivottavasti, ilmansaasteista huolimatta, Wienin kaunis kaupunki säilyy yhtä kauniina teidänkin kokemaksi.
Päästölaskelmia voi tehdä osoitteessa: www.interbaltic.fi/paastolaskuri8. Turvavyöttömät
Heti, kun lentokone laskeutuu ja lentoemäntä kuuluttaa perinteisen ”Pidättehän turvavyönne vielä kiinnitettyinä”-puheen, koneessa kuuluu myöskin perinteinen klik-klik-klik-sarja, kun ne ihmiset, jotka joko eivät osaa tulkita puhetta taikka eivät välitä pyynnöistä, avaavat turvavyönsä. Olen aina ajatellut, että on jokin syy, miksi turvavyö pitää vielä tässä vaiheessa pitää kiinnitettyinä. Esimerkiksi, jos lentokone vaikka törmää 3-kympin kilometrivauhdilla päin lentoasemarakennusta, luulisi, että on turvallisempaa olla turvavöissä kiinni kuin ilman, mutta näköjään maailmassa on aina ihmisiä, joita vyö navan ympärillä ahdistaa enemmän kuin turvallisuus.
9. Matkatavara-hyeenatLennon jälkeen jäljellä on vain yksi asia joka pitää hoitaa: matkatavaroiden nouto. Kun matkatavarahihna nytkähtää liikkeelle, ihmiset kerääntyvät sen ympärille kuin hyeenat metsästmään saalistaan. Kyynärpää-taktiikalla rynnitään eturiviin, koska herran jestas, jos laukku sattuisi menemään ohi, se on varmasti tuomittu lentokentän kadonneiden tavaroiden taivaaseen eikä toista tilaisuutta tule. Eihän?
10. Kadonneet, hajonneet tavaratJos matkatavarat katoavat lentokenttä tavarataivaaseen tai hajoavat matkalla, seuraa armoton byrokratiaviidakko, jossa pitää täytellä lomakkeita ja tehdä selvityksiä. Jos kaikesta papereiden täyttelystä huolimatta tavarat eivät löydy taikka lentoyhtiö ei suostu korvaamaan menetystä, aiheesta voi vaikka lurauttaa laulun - kuten kanadalainen Sons of Maxwell –duo teki menetettyään arvokitaransa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti