Vauvavuoden googletetuimmat

Oletko ikinä googlettanut vauvan kakan väriä tai imetyskertojen määrää? No minä ainakin olen, ja uskon, että niin on aika moni muukin. Nyt, kun vauva on jo vuoden, aloin selailla Googlen hakuhistoriaani ja kyllä nauratti. Vauvaoppaat ja neuvola eivät todellakaan anna neuvoja kaikkeen - ja sitten on niitä kysymyksiä, joita ei kertakaikkiaan kehtaa kysyä. Siksi onkin mahtavaa, että on Google, kaiken tiedon lähde. Jotta muiden tuoreiden vanhempien ei tarvitsisi selata läpi satoja sivuja, kasasin vastaukset vauvavuoden noloimpiin, mystisimpiin ja kysytyimpiin kysymyksiin.

Kuinka usein täytyy imettää?

Ei ole mitään tiettyä määrää. Vastasyntynyt arviolta n. 8-12 kertaa päivässä, mutta voi olla useamminkin.  Lähde

Mikä tiheän imun kausi?

Kausi, jolloin lapsi syö normaalia enemmän. Lapsi voi olla itkuisempi tai heräilee useammin. Kaudet ajoittuvat suurinpiirtein 1 vrk, 3vk, 6 vk, 3 kk ja 6 kk ikiin. Lähde

Kauanko äidinmaito säilyy jääkaapissa?

Jääkaapissa 2-3 vuorokautta, pakkasessa 3-6 kuukautta. Lähde

Vauvan väsymyksen merkit?

Haukottelu, silmien hierominen, silmien verestäminen, keskittymättömyys, marina, itkuisuus, sylin tarve, levottomuus sekä kyvyttömyys oma-aloitteiseen leikkiin.

Lähde

Paljonko normaali vauva nukkuu?

Vastasyntynyt vauva n. 14-16 tuntia vuorokaudessa. Lähde

Milloin lapselle tyyny?

Pieni vauva ei tarvitse tyynyä ollenkaan. Jos lapsi alkaa käyttää peittoa tai unilelua pään alla, voi olla aika hankkia tyyny.

Lähde

Kuinka usein vauva kakkaa?

Rintamaidolla elävät vauvat: toiset 5 kertaa päivässä, toiset kerran viikossa.

Lähde

Kuinka usein vauvan vaippa vaihdetaan?

5 tai 6 kertaa päivässä tai jopa 7 tai 8. Ainakin aina, kun lapsi on kakannut. Lähde

Miten poistaa kakkatahrat?

Kokeile tahraan sappisaippuaa. Lähde

Mikäli pesu ei auta, haalista tahra auringonvalossa, kertoi facebook-raati.

Onko normaalia - vauvan kakka vihreää?

On. Lähde

Miksi vauvan pissa haisee?

Voi johtua mm. bakteerien määrästä virtsassa. Mikäli lapsi voi muutoin hyvin, se ei aiheuta toimia.

Lähde

Voiko hanavettä antaa vauvalle?

Pieni vauva ei vettä tarvitse, mutta pieninä määrinä se ei ole haitallista Suomessa. Janojuomana kannattaa kuitenkin käyttää äidinmaitoa tai korviketta.

Lähde

Voiko kertaalleen lämmitetyn lapsen ruuan uudelleen lämmittää?

Ei saa. Lähde

Mitä eroa puglulla ja oksennuksella?

Ero on toistumistiheydessä, ei voimassa. Oksennus toistuu tietyin väliajoin.

Lähde

Google ei kertonut, mitä napanuoralle pitää tehdä sen jälkeen, kun se irtoaa.

Kuinka kovassa pakkasessa vauva voi olla?

Alle vuoden ikäisen vauvan kanssa voi ulkoilla -10 asteessa max. 15 minuuttia. Tätä kovemmassa pakkasessa ei suositella, koska pakkanen aiheuttaa hengitysvaikeuksia.

Lähde

Vauva hengitys haisee - miksi?

Haju todennäköisesti johtuu bakteereista, joita kertynyt suuhun. Lähde

Hammashoitaja informoi minua, että todennäköisesti se ei johdu hampaidenpuhkeamisesta, kuten linkin artikkelissa mainitaan. Asian voi korjata ikeniä ja kieltä harjaamalla.

Milloin pestä vauvan hiukset shampoolla?

Vauva, jolla on hiuksia, ei shampoota tarvitse ellei hiuksissa ole ruokaa tai oksennusta. Lähde

Miksi vauva kirjuu?

5-6 kuukauden iässä lapsi harjoittelee äänenkäyttöään kiljumalla ja se kuuluu lapsen kehitykseen. Lähde

7 väittämää imetyksestä

Ajattelin, että imettäminen on vaivatonta, helppoa ja kätevää - mutta Oi, mitä kaikkea muutakin se on ollut! Se on aikaa ja energiaa vievää, lapseen sitovaa ja koko päivän kulkua muokkaavaa. Koska alkutietämykseni imetyksestä oli hyvin erilaista kuin mitä tiedän nyt, ajattelin kirjata muistiin suurimmat huomioni väittämistä, joihin alkuaikoina uskoin.

Imetys on kätevä lapsen ruokintatapa, koska ruoka on äidillä mukana kokoajan ja syöttää voi missä vain. Paitsi - jos - on - TALVI! Ulkona sitä saisi rintatulehduksen ja keuhkokuumeen! Lisäksi Korona-aikana lapsen syöttäminen julkisissa sisätiloissa on ihan mahdotonta, koska kaikki istuinpaikat on poistettu, jotta ihmiset eivät kokoontuisi yhteen. No voihan sitä imettää sitten vaikka vessassa…

Maidon pumppaaminen vapauttaa äidin tekemään omia juttujaan ja mahdollistaa isän osallistumisen syöttämiseen. ...tai sitten et saa sillä saakelin pumpulla mitään irti. Nyt, jos päättäisin, hankkisin sähkökäyttöisen pumpun käsikäyttöisen tai alipainepumpun sijaan - mutta yhtälailla pumppaaminen vie todella paljon aikaa. Yhtä "vapaailtaa" ja syöttöä varten, minun piti pumppailla 6 kertaa 2 vuorokauden aikana. Joka kerralla sain irti n. 100 ml extramaitoa. Helpompaa oli sitten kuitenkin syöttää lapsi itse. Onneksi lapsen isä pääsi mukaan syöttöpuuhiin, kun kiinteät aloitettiin.

Alku on aina vaikeaa. Kuva: @kihirvon

Alle 4 kk lapsen täytyy syödä vain äidinmaitoa. Äidinmaito toki on se paras ravinto lapselle, mutta aina se ei lapselle sovi tai imetys ei muuten onnistu. Silloin löytyy myös muita ratkaisuja. Kun lapseni oli vastasyntynyt, hän sai pari kertaa korviketta, koska maidontuotanto ei käynnistynyt kunnolla. Monta kuukautta myöhemmin olimme miehen kanssa lähdössä ensimmäistä kertaa kahdestaan elokuviin ja yritin hikipäässä pumppailla tarpeeksi maitoa lapselle hoidon ajaksi. Silloin tajusin sen. Miksi lapsi ei voisi saada korviketta hoidon aikana? Jos korvike on lapsen vatsalle sopivaa, miksi pitäisi olla pelkän äidinmaidon varassa? Tajusin, että minun ei tarvitse olla 100% yhden koulukunnan äiti. Sama koskee monia muita asioita, kuten sormiruokailua, kestovaippailua yms. Jos ne eivät sovi kokonaisvaltaiseksi elämäntavaksi, miksi niitä ei voisi hyödyntää silloin, kun itselle sopii tai ne helpottavat elämää?

Äidinmaito on lapsen pääsääntöinen ruoka 1. ikävuoteen asti. ...paitsi, että äitiysloma (äitiysvapaa+vanhempainvapaa) kestää vain 9-10 kk ikään asti. Sen jälkeen äidin pitäisi elää hoitaessaan lastaan pelkällä kotihoidontuella, joka on pienimmillään n. 350 euroa. Voi olla, että rahatilanteen takia, äidin on pakko palata töihin ja imetys täytyy unohtaa. Voi myös käydä niin, että lapsi itse unohtaa suositukset ja päättää aikaisemmin, ettei maito enää kiinnosta.

Imettäminen on kätevän nopea tapa ruokkia lapsi. ...mutta myös välillä todella aikaa vievä. Alussa syötin lasta 8 kertaa vuorokaudessa, 30 minuuttia kerrallaan. Tämä tekee 4 tuntia vuorokaudessa!!! Kun alkuvaikeuksien jälkeen imetys alkoi nopeutumaan, ajattelin, että tämähän on kätevää - kunnes kuvioihin astui taas kiinteiden syöminen. Yhtäkkiä tajusin, etten mitään muuta teekään taas kuin ruokin lasta tai valmistelen ruokailua. Imetin lasta 7 kertaa päivässä ja näiden lisäksi piti tarjota kiinteitä vielä 2-5 kertaa vuorokaudessa. Eipä siihen päivään sitten vaipanvaihtojen ja päiväunien lisäksi paljon muuta mahtunut.

Kukin hoitaa homman tyylillään.
Kuva: @kihirvon

Äitihormonit auttavat äitiä selviytymään vauvavuodesta. Tai sitten ne saavat sinut sekoamaan! Itkuisuutta, mielialanvaihtelua, masennusta, hiustenlähtöä, hikoilua, seksihaluttomuutta. Näitä kaikkia voi synnytyksen jälkeinen hormonitoiminta aiheuttaa. Kun heti synnytyksen jälkeen hormonit auttavat äitiä heräilemään kesken yötä ruokkimaan lasta, auta armias, kun nämä hormonit lopettavat auttamasta. Olet kuin kävelevä hermoraunio jokaisen yöherätyksen jälkeen. Ei ole ihme, että puhutaan äitiaivoista. Kun imetys vie energiaa ja lapsi pitää yöt hereillä, ei ole oletettavaa, että aivotoiminta käy täysillä.

(https://yle.fi/uutiset/3-7513959) Ja pelottaa ajatella, miten imetyksen lopetus vaikuttaa, koska se kuulemma aiheuttaa seuraavan hormonimyrskyn.

Imetys laihduttaa. Tai sitten ei. Voi olla, että vedät väsymykseen ja energiavajeeseen hirveän määrän irtokarkkeja. Itse en ole aikaisemmin ollut karkinsyöjä, mutta nyt kaikki, missä on sokeria, kelpaa.

Mainittakoon vielä, että en ole todellakaan mikään imetyksen tai lastenkasvatuksen asiantuntija. Nämä huomiot perustuvat yhden lapsen kanssa kokemaani. Kokemuksia voi olla yhtä monenlaisia kuin on äitejä. Toisille lapsen ruokinta on ihanaa yhteistä puuhaa, toisille tuskainen taival, joka loppuu lyhyeen. Itselleni se on jotain tästä välistä. Se on velvollisuus, jonka hoidan "vähillä mukinoilla". Ihanimmillaan se on ollut sitä, kun lapsi nukahtaa omaan kainalooni suun edelleen käydessä.